Paikallista eturauhassyöpää sairastavat potilaat hyötyvät radikaalisesta prostatektomiasta verrattuna odottavaan eli passiiviseen seurantaan (Watchful Waiting).Tähän tulokseen tuli yhteispohjoismainen SPCG-4-tutkimus:
Anna Bill‑Axelson ym. Radical Prostatectomy or Watchful Waiting in Prostate Cancer — 29-Year Follow-up
N Engl J Med 2018; 379: 2319-29
DOI: 10.1056/NEJMoa1807801
Odottavassa eli passiivisessa seurannassa taudin kehittyessä oireita aiheuttavaksi, aloitetaan yleensä hormonaalinen hoito hidastamaan taudin etenemistä ja helpottamaan oireita.
Tutkimukseen rekrytoitiin lokakuun 1989 ja helmikuun 1999 välisenä aikana 14 urologian klinikassa 695 paikallista, etäpesäkkeetöntä eturauhassyöpää sairastavaa alle 75-vuotiasta miestä, joiden eliniän odote oli vähintään 10 vuotta. Suomesta tutkimukseen osallistui HYKS:n urologian klinikka. Leikkausryhmään satunnaistettiin 347 potilasta ja odottava-seurantaryhmään 348 potilasta. Kaikkien potilaiden tiedot kokonais- ja eturauhassyöpäkuolleisuudesta ja etäpesäkkeiden ilmaantumisesta kerättiin vuoden 2017 loppuun saakka, jolloin 80% kaikista potilaista oli kuollut. Mediaani seuranta-aika oli peräti 23.6 vuotta.
Yhteensä 261 potilasta leikattujen ryhmässä ja 292 seurantaryhmässä oli kuollut. 181 potilaalla kuolinsyy oli eturauhassyöpä, 71 potilaalla leikattujen ryhmässä ja 110 potilaalla seurantaryhmässä. Radikaalileikkaus vähensi merkitsevästi kuolemia seurantaryhmään verrattuna (suhteellinen riski 0.55; CI 95 %, vaihteluväli 0.41–0.74, P<0,001).
Keskimäärin 23 seurantavuoden kohdalla leikattujen ryhmässä oli liki kolmen vuoden eliniän pidentyminen verrattuna seurantaryhmään.
Leikattujen ryhmässä potilailla, joilla syöpä oli jo levinnyt eturauhaskapselin ulkopuolelle, oli viisinkertainen riski kuolla eturauhassyöpään verrattuna niihin, joilla syöpä oli kapselinsisäinen. Jos syövän Gleason-pisteytys oli ≥ 7, riski oli kymmenkertainen verrattuna Gleason-pistetykseen ≤6.
Etäpesäkkeitä todettiin seuranta-aikana 92 potilaalla leikkausryhmässä ja 150 potilaalla seurantaryhmässä (suhteellinen riski 0.54; CI 95%, vaihteluväli 0.42- 0.70, P<0.001).
Alle 65-vuotiaiden kohdalla kuoleman riski oli alhaisin (suhteellinen riski 0.45). Tässä ikäryhmässä kokonaiskuolleisuus oli 15 prosenttiyksikköä, eturauhassyöpäkuolleisuus samoin 15 prosenttiyksikköä ja etäpesäkkeiden ilmaantumisen riski 19 prosenttiyksikköä pienempi leikattujen ryhmässä.
Nykyhetken tilanteeseen tutkimuksen tuloksia on vaikea suhteuttaa. Diagnostiikka on 30 vuoden aikana merkittävästi tarkentunut (mm. lisääntynyt, mutta kriittinen PSA-testin ja muiden biologisten merkkiaineiden käyttö, magneettikuvaus, biopsiatekniikat, PET-tutkimus). Toisaalta myös hoitomenetelmät ovat muuttuneet (mm. aktiivinen seuranta, robottikirurgia, kehittyneet ja monipuolistuneet sädehoidot, uudet hormonaaliset hoidot).